Et saa nousta pöydästä, palata täytyy ennen kuin kahvi jäähtyy ja voit tavata vain ihmisen, joka on ollut kahvilassa sillä hetkellä. Näillä säännöillä japanilainen esikoiskirjailija Toshikazu Kawaguchi vie lukijan ainutlaatuiselle aikamatkalle kirjassaan Ennen kuin kahvi jäähtyy. Kirja on pohdiskeleva ja koskettava kertomus menneisyyden hetkistä, joita emme voi saada takaisin – vai voimmeko sittenkin?
Japanin kulttuuri kiehtoo
Japani ja sen kulttuuri kiehtovat minua valtavasti. Maan tavoissa, tyyleissä ja ojpa tavoissa, jolla japanilaiset käsittelevät tunteitana ja ajatuksiaan, on jotain lähes mystistä. Ennen kuin kahvi jäähtyy heijastaa tätä estetiikkaa – minimalistinen, herkkä kerrontatyyli antaa tilaa suurille tunteille, joita lukija joutuu itse täyttämään.
Vaikka kirja on puhtaasti fiktiivinen, siinä on luonnollisesti löydettävissä myös syvällisiä elämänoppeja. Pieni, ikkunaton kellarikahvila keskellä Tokiota muuttu keskiössä olevien hahmojen tunteiden ja toiveiden näyttämöksi. Kolme kelloa seinällä tikittävät omaa aikaansa, eikä yksikään näytä nykyhetkeä. Jokapäiväisessä elämässä yksityiskohdat voivat jäädä huomaamatta, mutta tässä maailmassa niistä tulee merkityksellisiä.
Neljä tarinaa, neljä matkaa menneisyyteen
Kirja jakautuu neljään kertomukseen, jossa kukin päähenkilö kohtaa menneisyytensä tietyssä hetkessä. Jännitys ei synny suurista juonenkäänteistä, vaan hahmojen syvistä tunteista: mitä olisin voinut tehdä toisin? Miten elämäni olisi muuttunut, jos olisin sanonut sen yhden sanan tai tehnyt toisenlaisen päätöksen? Aikamatka ei ratkaise ongelmia, mutta se antaa mahdollisuuden kohdata menneisyyden sellaisena kuin se oli.
Yksi kirjan mielenkiintoisista hahmoista on valkopukuinen nainen, joka istuu aina samassa pöydässä. Kun hän poistuu kerran päivässä vessaan, joku muu saa tilaisuuden istahtaa hänen paikalleen ja tehdä oman matkansa menneeseen – tai tulevaan. Mutta aikamatkaajat joutuvat palaamaan ennen kuin kahvi ehtii jäähtyä. Mikäli eivät näin tee, päätyvät he valkopukuinen naisen asemaan.
Kirjan tyyli on yhtä pelkistetty kuin japanilainen estetiikka – yksinkertainen, mutta voimakas. Kerronta ei täytä kaikkea valmiiksi, vaan jättää tilaa lukijan omille tunteille ja tulkinnoille.
Ehdottomasti kirja, josta pidin. Ehdottomasti suosittelen lukemaan.
Tämä kirja ei kuitenkaan ole millään lailla mässäilevä tai raivostuttava aikamatkailukirja. Aikamatkailusta tulee tietenkin mieleen Aikamatkustajan vaimo (joka muuten on aivan todella hyvä kirja), mutta nämä ovat täysin erilaisia. *Ennen kuin kahvi jäähtyy on simppeli ja yksinkertainen, helposti seurattava.
Kuten sanoin, Japani kiehtoo minua ja tykkään lukea Japanista ja japanilaisista kertovista kirjoista. Etenkin sinne muuttaneiden tarinat on hauskoja ja mielenkiintoisia. Juuri sain luettua Anu Aspialan Kimono kireällä -kirjan, joka oli todella nopeasti luettu ja ihastusta sekä ihmetystä herättävä. Toinen lempikirjoistani on *Minna Eväsojan Melkein geisha.
Kenelle suosittelen kirjaa
Ennen kuin kahvi jäähtyy on täydellinen valinta
- Japanin kulttuurin ystäville, jotka haluavat sukeltaa syvemmälle japanilaiseen elämänmenoon ja sen omaperäiseen kerrontatyyliin.
- Aikamatkustuksen ja mietiskelevän fiktion faneille, jotka arvostavat sydämellisiä ja ajatuksia herättäviä tarinoita
- Psykologisten tarinoiden ystäville, jotka haluavat pohtia omaa suhdettaan menneisyyteen ja menetettyihin tilaisuuksiin.