Lotta-Sofia Saahkon Koti kulttuurien välissä on koskettava ja realistinen kuvaus siitä, miltä lapsesta tuntuu kasvaa jatkuvasti vaihtuvien kulttuurien keskellä. Kirja tarjoaa uudenlaisen näkökulman globaalisti liikkuvaan elämään: aikuisille se voi näyttäytyä jännittävänä seikkailuna, mutta lapselle toistuvat muutot voivat olla identiteettikriisin lähde.
Koti kulttuurien välissä tuo esiin lapsen kokemuksen maailmasta, jossa ystävät, kodit ja maat vaihtuvat kerta toisensa jälkeen, ja kuinka vaikea sen jälkeen on pystyä enää asettumaan aloilleen. Siinä missä aikuiset näkevät mahdollisuuksia ja uusia alkuja, saattaa lapsi pohtia mihin todella kuuluu. Lotta kirjassa kertookin, ettei oikein tiedä, mistä on kotoisin – passissa lukeva kotimaa ei tunnu omalta, mutta eivät myöskään täysin ne monet paikat, joissa hän on elänyt lapsuudessa.
Olen usein tavallaan katsonut ylöspäin niitä, jotka ovat lapsena saaneet matkustaa ja asua monissa maissa vanhempien töidensä takia. Tämä kirja olikin siis näitä ajatuskuvia hyvin ravisteleva ja pisti miettimään asioita.
Lotta perheineen muutti Saksaan Lotan ollessa muutaman vuoden ikäinen. Siellä he asuivat niin kauan, että Lotta oli 12-vuotias, joten hänen nuoruutensa ja lapsuutensa identifioituu hyvin vahvasti saksalaiseksi. Hän käy koulunsa saksaksi, harrastaa saksaksi, juhlii juhlapyhät saksaksi. Hän käy myös suomalaista koulua lauantaisin ja tuntee olevansa ylpeä suomalaisuudestaan, vaikka hän ei siellä juuri olekaan asunut. Sitten koittaa päivä, kun vanhemmat kertovat heidän muuttavan muutamaksi vuodeksi Kiinaan. Mukaan otetaan vain osa tavaroista ja valtaosa rakkaista tavaroista jää Saksaan odottamaan paluuta sinne. Jota ei koskaan tule, vaan tulee seuraavat maat ja seuraavat kulttuurit.
On jotenkin raastavaa kuvitella tilannetta, missä 12-vuotias lapsi revitään täysin omasta kaveripiiristä irti ja viedään täysin eri kulttuuriin. Kiina on todella erilainen kuin Saksa. Jopa aikaero tekee vaikeaksi pitää yhteyttä lapsuuden kavereihin. Tuon ikäiset unohtavat nopeasti, kun ovat omassa kaveripiirissään ja päivät rullaavat tutuissa ympäristöissä. Lotta, joka on yhtäkkiä ”yksin” Kiinassa, muistaa vanhat kaverinsa ja kipuilee muiden elämän jatkumista samanlaisena, kun hänet on revitty juurineen irti eikä mikään enää ole samaa.
Kiina oli haasteellinen siinäkin mielessä, että Kiinassa Facebook sallittiin muutaman viikon ajan ennen kieltoa. Lotalla oli hetken hurmio, kun hän pystyi Facebookin kautta viestimään kavereidensa kanssa ja näkemään, mitä he tekivät. Pystyi jakamaan omaa elämäänsä. Sitten Kiina sulki Facebookin ja WhatsAppin. Se siitä. Enpä ole ajatellut, että tosiaan se sulkee myös expattien mahdollisuuden olla tekemisissä sukulaistensa ja ystäviensä kanssa – vaikka ehkä nykypäivänä länsimaisilla on jo mahdollisuus kiertää tätä Facebook-bannia.
Mä olen jotenkin hirveän pahoillani pienen Lotan puolesta, jonka mielestä aikuistuminen oli kamalaa ja jolla oli vaikeuksia löytää omaa porukkaansa vaihtuvista maista. Ja sittenkin kun hän oli täysi-ikäinen eikä tarvinnut lähteä vanhempien mukana maailmalle, hän oli jotenkin niin kiinni perheessään, että koki itsensä hylätyksi kun ei päässyt mukaan.
Kaiken kaikkiaan ajatuksia herättävä kirja. Opin ainakin sen, että tällaista lapsuutta viettäneeltä ei kannata kysyä mistä hän on kotoisin, vaan ennemmin vaikkapa missä kaikkialla hän on asunut elämänsä aikana. Ja kun tällaisen ihmisen kanssa puhuu, niin ei hän ole tyhmä, jos hän ei tiedä kuka on Jyrki Katainen tai mikä on Vappu. Hän ei vaan ole kasvanut siinä kulttuurissa. Hän voi puhua kieltä erinomaisesti, mutta hän ei silti ole kasvanut meidän tapoihin ja kulttuuriin. Sama pätee toki moniin maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisiin henkilöihin.
Kenelle suosittelen kirjaa
Koti kulttuurien välissä on täydellinen valinta
- Matkalaukkulapsille: Jos olet itsekin kasvanut kulttuurien välissä tai muuttanut usein lapsena – tämä kirja resonoi varmasti omien kokemustesi kanssa
- Vanhemmille, jotka harkisevat muuttoa ulkomaille lasten kanssa: Saahkon näkökulma auttaa ymmärtämään lapsen tunteita paremmin
Kirja on luettavissa esimerkiksi Storytellistä, joka mulla itselläni on käytössä ja jota suosittelen lämpimästi. Äänikirjaversiossa Lotta itse lukee kirjan, joten on varmasti ihan miellyttävä lisä tähän tarinaan. Itse luin nyt tällä kertaa ihan paperiversion kirjasta. Sellaisen voit kotiuttaa itsellesi vaikka *Adlibriksestä, siellä näyttää olevan signeerattujakin versioita myynnissä.
Mikäli aihe sykähdyttää enemmänkin, on tähän ilmestynyt jatko-osa *Matkalaukkulapsuus (2023), joka kertoo viiden muun matkalaukkulapsen tarinan.